Oulu DataLab on Oulun yliopiston Äly-TKI-hankkeen, Designmatters Studion ja mainostoimisto Design Inspiksen yhteistyön tuloksena syntynyt palvelukokonaisuus. Oulu DataLab on kehittämisympäristö terveys- ja hyvinvointiratkaisujen yhteiskehittämiseen niin yrityksille, tutkijoille kuin julkisille toimijoille. Palvelu tukee terveys- ja hyvinvointidataan perustuvaa varhaisen vaiheen kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Palvelumuotoilutyö toteutettiin yhteiskehittämisen keinoin eri sidosryhmiä osallistaen viime vuoden talven ja tämän kevään aikana. Palvelukokonaisuus lanseerataan käyttäjille vuoden 2023 aikana.
Haastattelimme Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan projektikoordinaattori Jarmo Pääkköstä palvelumuotoilun tuloksista ja hyödyistä. Jututimme myös Design Inspiksen Miia Törmästä, joka oli tiiviisti mukana yhteistyössä.
Palvelumuotoilutyön alkumetrit
Oulu DataLab kehitettiin osana Oulun yliopiston johtamaa Äly-TKI-hanketta, joka toteutettiin REACT-EU-rahoituksella ja osin Oulun kaupungin kehittämisrahaston tuella sekä kunkin toteuttajan omarahoituksella. Hanke kehittää OuluHealth-ekosysteemin toimintaa ja hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa nykyaikaisia toimintamalleja datapohjaiseen innovointiin. Oulu DataLab kehitettiin vastaamaan tarpeeseen luotettavasta ja neutraalista kehitysympäristöstä, jossa datayhteistyö ja terveystiedon hyödyntäminen onnistuisivat turvallisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan.
Hanke haki ulkopuolista asiantuntijaa palvelumuotoilemaan uutta kokonaisuutta asiakaslähtöisesti ja keskeiset sidosryhmät osallistaen. Jarmo kertoo, että pystyi hyödyntämään paikallisten oululaisten toimijoiden verkostoja löytääkseen tähän työhön sopivan toimijan. Lopulta kilpailutuksen kautta Designmatters Studio valittiin tehtävään. Johanna Laurinen toimi projektipäällikkönä ja palvelumuotoilijana vastaten työn kokonaisuudesta. Miia Törmänen vastasi palvelukuvauksen visualisoinnista ja tulevien verkkosivujen suunnitelmasta.
Oulu DataLab tarjoaa luotettavan ympäristön datayhteistyölle
Terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäminen on tärkeä osa modernia kehitystoimintaa ja tutkimusta. Datan käyttäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, muun muassa tiukkojen tietosuojalakien ja -asetusten johdosta. Jarmo mainitseekin, että Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on jo aiemmin tunnistettu haaste, joka liittyy arkaluontoisten terveystietojen käsittelyyn ja tallentamiseen toisiokäytössä, kuten tutkimustyössä ja innovaatiotoiminnassa. Tämä olikin yksi haaste, johon uudella palvelulla haluttiin vastata: kuinka terveys- ja hyvinvointipalveluita kehittävät toimijat voisivat hyödyntää dataa yhteistyössään?
Kehittämistyön tuloksena syntynyt Oulu DataLab on neutraali kehittämis- ja kokeiluympäristö, jossa dataa voidaan hyödyntää turvallisesti esimerkiksi algoritmien kehittämiseen. Palvelu on suunniteltu niin, että dataa voidaan käyttää verkostojen välisessä yhteistyössä ja alustalla voidaan yhteiskehittää uusia palveluita datan pohjalta. Palvelukokonaisuuteen kuuluu muun muassa pilvipalvelu, data-asiantuntijapalvelut sekä mahdollisuus tuottaa simuloitua dataa. Palvelu tarjoaa paikallistuntemusta alueella saatavilla olevista datalähteistä ja hyödynnettävissä olevasta datasta. Palvelussa käsiteltävä data voi olla esimerkiksi kotihoidon palveluita tarjoavan yrityksen keräämää luvitettua asiakasdataa, jota jalostamalla voidaan palveluita kehittää edelleen. Uudessa palvelussa anonyymiä tai synteettistä dataa käsitellään turvallisessa VTT:n hallinnoimassa ympäristössä.
Lopputuloksena uusi palvelukokonaisuus ja visuaalinen ilme
Jarmo kertoo, että jo alussa oli selvää, että hankkeen aikana ollaan luomassa jotain hyvin uutta. Tämän vuoksi hankkeen asiantuntijat halusivat saada kehittämiseen avuksi ammattilaisen, jolla on vahva osaaminen palvelumuotoilusta ja joka osaisi kiteyttää niin koko palvelukokonaisuuden kuin palvelupolun selkeään, ymmärrettävään ja helposti viestittävään muotoon.
Palvelumuotoilutyön alussa toteutettiin työpaja sidosryhmille ideoiden, tarpeiden ja odotusten kartoittamiseksi ja tarkentamiseksi. Lisäksi tutkittiin ja vertailtiin vastaavia teknologia- tai datayhteistyöhön keskittyneitä innovaatioverkostoja. Asiakkaan edustajat osallistuivat vahvasti palvelumuotoilutyön kaikkiin vaiheisiin. Asiakasymmärryksen ja taustatyön pohjalta pystyttiin konseptoimaan ja määrittelemään tarkemmin uusi palvelukokonaisuus, jota myös testattiin ja validoitiin sidosryhmillä. Kun palvelukonsepti oli kirkastettu, sen pohjalta toteutettiin palvelupolun visualisointi ja nettisivusuunnitelma.
Jarmo pitää palvelumuotoilutyön tärkeänä onnistumisena alkuvaiheen työpajaa, jossa tunnistettiin käyttäjien tarpeet ja odotukset. Myös Miia on erittäin tyytyväinen yhteistyökumppanin näkökulmasta siihen, miten hyvin työpaja oli suunniteltu ja miten taitavasti Johanna ohjasi isoa ryhmää, auttoi eri osapuolia kiteyttämään selkeän palvelupolun ja kokoamaan monimutkaisen kokonaisuuden selkeäksi ja innostavaksi lopputulokseksi. Näiden pohjalta palvelun visualisointi oli helppoa. Myös Johannan rauhallinen, proaktiivinen ja asiakkaat huomioon ottava työskentelyote oli sopiva, jotta yhteiskehittämisessä ison ryhmän kanssa onnistuttiin.
Yhteistyö Johannan kanssa oli mukavaa ja vaivatonta. Pystyin huoletta jättämään Johannalle vetovastuun projektista, ja sain itse keskittyä luovaan työhön.
Design Inspiksen toimitusjohtaja Miia Törmänen
Toimivan suunnitelman kautta onnistuneeseen lopputulokseen
Jarmo kiittelee Johannaa joustavan aikataulun mahdollistamisesta ja rennosta ilmapiiristä prosessin aikana. Palvelumuotoilu tapahtui sopivassa tahdissa hankkeen kannalta ja välipalaverit rytmittivät prosessia mukavasti. Jarmo toteaa keskustelun ja yhteydenpidon olleen helppoa. Tärkeää oli myös, että kaikilla osapuolilla oli yhteinen tavoite selkeänä mielessä.
Palvelukokonaisuuden sanoittaminen on tärkeää, ja tässä Jarmon mukaan onnistuttiin hienosti. Lopputulos antaa mahdollisuuden tarkastella asiakkaan näkökulmaa esimerkiksi sitä, miten asiakas kiinnostuu palvelusta ja miten hän toimii palvelun eri vaiheissa. “Nyt meillä on hyvä palvelujärjestelmä tiedossa, jolla voimme lähteä pilotoimaan toimintaa”, kertoo Jarmo.
Jarmo suosittelee Designmatters Studiota sellaisille tahoille, joilla on olemassa oleva idea ja josta halutaan kehittää palvelu hyvin kiteytettynä ja asiakkaalle sanoitettuna. Palvelusta voi hyötyä myös, kun tavoitteena on tunnistaa oikeat asiakkaat ja halutaan puhutella tulevia ja nykyisiä asiakkaita ymmärrettävästi.
Yhteistyö sujui erittäin hyvin. Palvelumuotoilun suunnitelma oli toimiva ja sitä oli helppo toteuttaa. Olemme oikein tyytyväisiä nykyaikaiseen asiakkaat huomioivaan kokonaisuuteen ja näyttäviin verkkosivuihin.
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan projektikoordinaattori Jarmo Pääkkönen
Kiitos hyvästä yhteistyöstä Oulu DataLabin ydintiimille ja mukana olleille sidosryhmille!
Oulu DataLab -palvelusta ja mahdollisesta pilottiosallistumisesta voi tiedustella lisää Jarmo Pääkköseltä.