Jos seuraa hyvinvointialaa, teknologiasijoittajia tai terveysmediaa, yhteen sanaan törmää jatkuvasti: longevity.
Longevityllä tarkoitetaan pyrkimystä pidentää terveitä elinvuosia. Keskustelu liikkuu unen, ravinnon, liikunnan, biologisen iän, geenitestien, terveysteknologian ja uusien lääketieteellisten innovaatioiden ympärillä. Tavoitteena on elää pidempään toimintakykyisenä ja hyväkuntoisena. (Mm. World Health Organization)
Kyseessä on nopeasti kasvava markkina. Sen ympärille rakentuu uusia tuotteita, palveluita, sovelluksia ja liiketoimintamalleja. Ensi silmäyksellä longevity näyttääkin hyvinvointitrendiltä muiden joukossa. (Mm. McKinsey Health Institute)
Kulttuurintutkijalle kiinnostavinta ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset syövät, mittaavat tai seuraavat.
Kiinnostavampi kysymys kuuluu: onko hyvä ikääntyminen korvaamassa ikuisen nuoruuden ihanteen?
Nuoruudesta tuli 1900-luvun kulttuurinen ihanne
Länsimainen kulutuskulttuuri rakensi pitkään arvoa nuoruuden ympärille.
Nuoruus yhdistettiin kauneuteen, energiaan, mahdollisuuksiin, muutokseen ja tulevaisuuteen. Mainonnassa, mediassa ja populaarikulttuurissa nuori ihminen näyttäytyi tavoiteltavana ihanteena riippumatta siitä, minkä ikäinen yleisö oli kyseessä.
Ikääntymistä puolestaan pyrittiin hidastamaan, peittämään tai lykkäämään. Vanhenemisen merkit nähtiin ongelmina, joihin tarjottiin ratkaisuja kosmetiikan, terveyspalveluiden ja kulutustuotteiden avulla.
Longevity-ajattelussa tapahtuu hienovarainen, mutta merkittävä siirtymä. Huomio ei kohdistu ensisijaisesti siihen, miltä ihminen näyttää, vaan siihen, miten hän kykenee elämään. Keskustelun keskiöön nousevat toimintakyky, terveys, oppiminen, aktiivisuus ja elämänlaatu.
Tämä ei tarkoita, että nuoruuden ihanne olisi kadonnut. Se viittaa kuitenkin siihen, että rinnalle on nousemassa uusi kulttuurinen ihanne: hyvä ikääntyminen.
Ikääntymisestä on tullut projekti
Longevity-ilmiössä ikääntyminen näyttäytyy yllättävällä tavalla.
Aiemmille sukupolville vanhuus oli elämänvaihe, johon vähitellen saavuttiin. Longevity-ajattelussa ikääntyminen on jatkuva prosessi, johon voidaan vaikuttaa vuosikymmeniä etukäteen.
Uni, ravinto, liikunta, palautuminen ja terveys muuttuvat investoinneiksi tulevaisuuteen. Ihmiset seuraavat biologista ikäänsä, analysoivat terveystietojaan ja tekevät päätöksiä pitkän aikavälin toimintakyvyn näkökulmasta. Ikääntymisestä on tullut projekti.
Tämä kertoo laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Ikääntyminen ei näyttäydy enää elämän loppupuolena vaan pitkänä ajanjaksona, jota voidaan suunnitella, kehittää ja muokata.
Samalla muuttuu käsitys siitä, mitä eri ikävaiheet merkitsevät.
Elämän siirtymät ovat liikkeessä
Moderni yhteiskunta rakentui pitkälti selkeiden elämänvaiheiden ympärille. Nuorena opiskellaan. Aikuisena tehdään työuraa. Vanhana jäädään eläkkeelle. Tämä malli syntyi aikana, jolloin elinajanodote oli huomattavasti nykyistä lyhyempi.
Kun ihmiset alkavat odottaa elävänsä yhdeksänkymppisiksi tai satavuotiaiksi, vanhat rajat alkavat menettää merkitystään:
- Milloin alkaa vanhuus?
- Mitä tarkoittaa keski-ikä, jos aktiivisia vuosikymmeniä on edessä vielä neljäkymmentä?
- Onko investoinnit ja riskinotto vain nuorten etuoikeus?
- Kuinka vanhana kannattaa vielä opiskella?
- Miten eläkkeellä kuuluu elää?
Longevityn merkittävin vaikutus ei ehkä ole pidempi elinikä. Merkittävämpää voi olla se, että perinteiset elämänkaaren siirtymät alkavat hämärtyä.
Mitä tämä tarkoittaa liike-elämälle?
Longevityn merkitys ulottuu paljon terveyttä laajemmalle. Pitkäikäisyyden myötä kasvaa joukko kuluttajia, joilla on käytettävissään aikaa, varallisuutta ja vuosikymmeniä aktiivista elämää edessään. Monilla on takanaan työura, maksettu asunto ja mahdollisuus investoida omaan elämänlaatuunsa tavalla, joka ei aiemmille sukupolville ollut yhtä tavallista.
Samalla odotukset muuttuvat. Tämän päivän ikääntyvät kuluttajat ovat koulutettuja, digitaalisesti osaavia ja tottuneita korkeaan palvelutasoon. He eivät etsi tuotteita vanhuuteen, vaan ratkaisuja hyvään elämään ja laadukkaaseen omaan aikaan.
Tämä näkyy matkailussa, harrastuksissa, asumisessa ja vapaa-ajassa. Kysyntää syntyy pidemmille ulkomaanoleskeluille, merkityksellisille elämyksille, uuden oppimiselle, yhteisöllisille harrastuksille sekä asumisratkaisuille, jotka tukevat aktiivista elämäntapaa pitkälle tulevaisuuteen.
Kulttuurisesti kiinnostavaa on, että ikääntyvät kuluttajat eivät enää määritä itseään ensisijaisesti iän kautta. Heitä yhdistävät pikemminkin elämäntyyli, arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat. Kenties longevity tuo tullessaan uudenlaisen, itsevarman, vauraan ja vaativan kuluttajaryhmän nousun laajemminkin.
Etnografin havainto
Longevity esitellään usein terveystrendinä. Kulttuurisesta näkökulmasta nähtävissä on perustavanlaatuinen muutos. Ehkä emme ole todistamassa vain pidempiä elinikiä. Ehkä olemme todistamassa muutosta siinä, mitä pidämme hyvänä elämänä, millaiseksi hahmotamme vanhuuden ja miten ymmärrämme ihmiselämän kulun, elämänkaaren.
Jos näin on, longevityn tärkein vaikutus ei näy pelkästään älykellon näytöllä vaan se näkyy siinä, miten yhteiskunta alkaa vähitellen kuvitella ja järjestellä ikääntymisen uudelleen.

